Oksanan blogi: Autistinen burnout

Autistinen burnout

Pohdinnan tukena (https://askelterveyteen.com/mita-on-autistinen-uupumus-mitenilmenee/#google_vignette, luettu 28.12.2023)

Potilas tulee lääkäriin ja valittaa uupumusta. Elämä on potilaan mielestä liian haastavaa: täytyy tietää, mitä uskaltaa sanoa missäkin ja kenelle. Täytyy hoitaa työt ja opiskelut. Pitää muistaa myös pukeutua sään mukaan ja kammata hiukset aamulla. Lääkäri ajattelee potilaan olevan vain laiska ja käskee ryhdistäytyä. ”Ota itseäsi niskasta kiinni.” Onko vastaanotolla oleva potilas ”vain laiska”, vai onko taustalla jotain muutakin? Ovatko arjen haasteet potilaalle liian haastavia? Vältteleekö hän vain turhia vaatimuksia, koska ei osaa käsitellä neuronormaaleille suunnitellun maailman haasteita. Kuinka tavallinen terveydenhuoltoalan ammattilainen osaa kohdata autistisesta burnoutista kärsivää? 

Tänään blogissa asiaa autistisesta burnoutista. Idean blogiin antoi yksi autisminkirjon aikuisten ryhmän osallistuja. Kiitos M lähteistä ja ideasta! Toivottavasti näemme pian taas jossain TSAUn tapahtumissa tai miksei niiden ulkopuolellakin. 

Autistinen burnout on sitä, kun autismikirjolla oleva kokee, ettei mitenkään selviydy arjesta. Siivoaminen saattaa jäädä, mikä saattaa johtaa noottiin vuokranantajalta (kokemusta on). Burn outiin sairastunut kokee kaikki arjen toimet ja yksityiskohdat liian kuormittavina. Liikaa muistamista, unohduksia ja sekaannusta tulee helposti. Burnoutin kokemukset ovat erilaisia, toisilla on paremmat verkostot ja kyky pyytää apua. Joskus burnoutista kärsivä saattaa pantata ongelmia liian pitkään, jolloin arjen pyöritys muuttuu hyvin haastavaksi. En halua, että tahattomasti uupunut autismikirjon ihminen saa huutia esimerkiksi sosiaalitoimistossa, jonka tarkoitus on ensisijassa auttaa asiakkaitaan. Haastavassa tai peräti uhkaavassa tilanteessa ihmisen vaihtoehdot ovat ”fight or flight”, eli taistele tai pakene. Kun asiat jäävät hoitamatta, kuorma vain pahenee, mikäli apua ei saa ajoissa. Omat taidot saattavat heikentyä, eikä välttämättä edes mieluisat tekemiset kiinnosta, jos tuntee, että epäonnistuu toistamiseen. Kierteen katkaisuun tarvitaan joskus terapiaa tai vain turvallinen lähimmäinen, johon tukeutua. Mutta mistä tukitoimia autistisesta buroutista kärsivälle? Voisiko joitain kotitöitä ulkoistaa, vaikka sen siivouksen? Mikä ettei, mikäli vain rahaa löytyy. Saako apua kotikunnalta, jottei tilanne eskaloidu liian pahaksi? Kunnan resurssit ovat rajalliset, mutta ennaltaehkäisevällä toiminnalla voidaan estää esimerkiksi asunnottomuus. Varsinkin nykyisessä tilanteessa, jossa koko ajan leikataan ja tukea yhteiskunnalta on yhä vaikeampaa saada. 

Liiallisesta vaatimusten välttelystä enemmän blogissani myöhemmin. Pysykää kuulolla!