Annielinan joulusatu: Petterin tyttöystävä

Ilta hämärtyi Korvatunturilla. Petteri ei tahtonut millään saada unta. Punainen nenäkin välkkyi
holtittomasti. Petterin ystävää Nopsaa tuollainen hermostuneisuus alkoi harmittaa. 
Hän nosti päänsä Petterin karsinaan ja kysyi: ”Mikä hätänä?”
Petteri huokaisi: ”Olen ihastunut sinun siskoosi Hipsuun.” Tämä tieto sai Nopsan häkeltyneeksi.
Hän ei olisi heti uskonut hänen ystävänsä olevan kiinnostunut Hipsusta, vaikka Hipsu olikin
kasvamassa upeaksi nuoreksi vaatimeksi. Petteri oli kylläkin ollut Joulupukin reen johtaja jo
muutaman joulun loistavan nenänsä tähden, mutta Nopsa ei osannut ajatella siskoaan Petterin
arvoiseksi.
”Niinkö?” Nopsa hätkähti. ”Järjestänkö teille sokkotreffit, ennen kuin lähden jouluaattona pukin
rundille?”
”Voisitko todella?” Petteri innostui.
”Kyllä voin. Hipsulla on ylihuomenna vapaapäivä rekikoulusta. Voin kertoa hänelle, että hänellä on
ihailija. Tapaatteko vaikka pajan nurkilla alkuiltapäivästä?”
”Se sopii hyvin!” Petteri innostui.
⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠
Pari päivää menivät nopeasti Hipsua miettiessä. Muut porot pistivät Petterin
hajamielisyyden merkille, mutta Nopsa väisti hyvin mahdolliset spekulaatiot.
Tapaamisaika koitti. Petteri oli sukinut turkkinsa ja kiillottanut nenänsä. Mukanaan hänellä
oli Hipsun lempijäkälää ja joulutähden oksa. Hipsu suunnisti pajalle Nopsan pyynnöstä, jossa
yllätys oli suuri, kun vastassa oli kokenut joulun pelastaja.
”Se olet sinä!” Hipsu sai sanottua.
”Kyllä. Halusin tavata sinut ennen kuin lähden jälleen reissulleni maailman ympäri lahjoja
jakamaan.”
”Mikä on ollut suosikkikohteesi kaikista niistä maista, joissa olet vieraillut?” Hipsu kysyi. Hänkin
haaveili rekiporon urasta.
”Jokaisessa maassa, jossa joulua nyt vietetään, on puolensa. Suosikkini on kyllä Ranska: rakkauden
maa.”
”Ranskassa minäkin haluan vierailla.” Hipsu sanoi.
”Mon cheri. Allons sur Noel!” Petteri sanoi ja ojensi Hipsulle lahjat.
Lahjojen jako oli suoritettu onnistuneesti. Petteriä, Nopsaa ja muita poroja väsytti ja nälkäkin
meinasi olla pitkän ja kiireisen yön jälkeen. Heidän laskeuduttuaan Korvatunturille vastassa oli Hipsu ja
notkuva porojen joulupöytä.

Annielinan blogi toivottaa lukijoilleen hyvää ja rauhallista joulua! 

Ensi vuonnna on taas uudet mietteet. Pysythän kuulolla <3