Annielinan blogi: Aleksitymia

”Älä nyt oo tommonen.”

”Sulla on nokka jännässä asennossa.”

”Lopeta! Mä en jaksa sua!”

”Älä itke! Et sä oikeasti ole surullinen.”

Tässä on muutamia lauseita, joita olen kuullut omilta vanhemmiltani ollessani lapsi. Meillä heikkouden ja haavoittuvuuden näyttäminen oli kiellettyä. . Näin on monissa muissakin suomalaisperheisssä, sillä joka kymmenes suomalainen on aleksityyminen. Aleksitymiaa ilmenee vanhemmissa suomalaisissa enemmän kuin nuoremmissa, sillä nykykasvatuksessa tunteille annetaan enemmän sijaa.

Aleksitymia tarkoittaa vaikeutta tunnistaa ja kuvata tunteita ja erottaa niitä kehollisista tuntemuksista. Aleksityyminen ihminen voi vaikuttaa ulkoapäin kylmän ja välinpitämättömän oloiselta. Aleksityyminen ihminen saattaa reagoida tunnereaktiolla, mutta se on pintapuolista ja opeteltua. Aleksitymian tutkimus on aloitettu jo 60-70- luvuilla (Säilynkangas, 10.10.2020.)

Aleksityymisen ihmisen ”sisällä” on kyllä tunteita, mutta hän ei pysty niitä sanoin kuvaamaan tai erottelemaan niitä toisistaan. Aleksitymia liittyy itsereflektiokyvyn puutteisiin, emotionaaliseen estyneisyyteen ja tunteiden tukahduttamiseen. Aleksytyyminen henkilö keskittyy mieluummin ulkoisiin asioihin kuin omien sisäisten kokemustensa tarkasteluun.

Aleksitymia ei ole sairaus vaan persoonallisuuden piirre, joka näyttää liittyvän moniin terveysongelmiin, kuten addiktioihin ja paniikkihäiriöön. On tutkittu, että lapsuuden negatiiviset kokemukset, puutteellinen vanhemmuus, kehitykselliset ongelmat, heikko sosiaalinen asema ja puutteellinen sosiaalinen tuki voivat vaikuttaa aleksitymian kehittymiseen. Aleksitymia ei ole sairaus, mutta esimerkiksi paniiikkihäiriötä voidaan hoitaa (Säilynkangas, 10.10.2010).

Autisminkirjon ihminen voi kokea omat tunteensa hankaliksi, jopa pelottaviksi. Tunteilleen antautuminen vie totutut rutiinit, jotka tuovat autismikirjon ihmiselle turvaa. Olenko hyväksytty ja rakastettu, vaikka tunnen näin? Onko tämä tunne hyväksyttävä tässä tilanteessa?

Aleksitymia faktat: Ville Säilynkangas, Maisteriopiskelija, Itä-Suomen Yliopisto